maanantai 19. huhtikuuta 2010

Lada tetissä

Lada Suomenrinne kirjoitti 16.4.2010: Olin tetissä Katariina Angerialla, Outoguru ohjaajalla. Hänen mukana pääsin käymään Törmäsessä, Ivalossa ja Inarissa. Siellä pääsin myös tutustumaan näiden paikkojen Outoguru-ryhmiin. Kaikki ryhmät olivat täysin erilaisia. Ryhmissä olevat nuoret olivat iloisia, mukavia ja innokkaita ilmaisemaan itseään. Törmäsen ryhmäläiset olivat taitavia liikkumaan ja sillä ilmaisemaan kaikki. Ivalossa taas nuoret olivat erittäin sosiaalisia ja he ilmaisivat sillä itseään. Inarin ryhmät arvostivat perinteitäja tekevät Kalevalatyyppisen esityksen. Toisessa Inarin ryhmässä oli kaksi henkilöä ja he kertoivat vanhoja tarinoita saamelaisista taruolennoista ja niin edelleen. Mikään näistä ryhmistä ei muistuta toisiaan, jokainen ryhmä oli täysin erilainen.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Nuorgamin Outoguru

Olemme etsineet vanhoja rakennuksia ja tutkineet niitä tarkoin. Haluamme tuoda ne tärkeät rakennukset taas esille.

Ollaan kuvattu Nuorgamin koululla, kun seikkailimme pimeällä vintillä lamppujen kanssa. Valokuvattu talojen kauniita yksityiskohtia. Paistettu makkaraa nuotion äärellä välillä ja laskettu mäkeä. Ja sitten taas koulun ruokakellarissa on kuvauksia ja leikitään valoilla. Jatkettiin Kolarin kuvauspajan aihetta pidemmälle.

torstai 19. marraskuuta 2009

Utsjoella on lokakuusta lähtien toiminut kaksi pajaa, molemmat liikkuvia, tanssivia, toinen nuorten keskiviikkoisin, toinen aikuisten tai iätön - pitäisi sanoa - maanantaisin. Nuorten pajassa on käynyt kaksi tyttöä: Liisa ja Piret. Olemme ehtineet tavata kolme kertaa. Piretin kanssa kahdesti. On aikaista sanoa, mihin suuntaan työskentely tulee kulkemaan, joskin tyttöjen oma koreografia alkoi syntyä eilisessä pajassa. Alun spiraalityöskentely jatkui koreografiankin puolella ja tanssi sai paritanssin piirteitä. Tästä on hyvä jatkaa.

Pienissä porukoissa työskentelystä tulee helposti intensiivistä. Koulun sali ei myöskään ole välttämättä viihtyisin paikka toimia. Ja kun on päivät ja useimmat iltapäivätkin harrastusten puitteissa saman katon alla. Jatkossa lähdemme varmaan salista ja koululta ulos etsimään liikettä ympäristöstä, tekemään tanssia luontoon.

Upside Down

Törmäsen Keidas 10.10. Ensitapaaminen Upside Down - tanssiryhmän kanssa. Jännitystä. Astun sisälle vilakkaan keitaaseen, jota nimensä vastaisesti lämmitetään puulla, suurella pannulla, joka huokuu taloon korkeintaan jotain peruslämmön veroista vedenkiertoa. Tämä ei paikallaolojoita kuitenkaan hidasta vaan he ehdottavat välittömästi tanssivansa minulle viimeisimmän itse tekemänsä biisin. Yksi joukosta poissa. Sama se. Meno päälle. Ja millainen! Nämä tytöt ovat tanssineet ja sen näkee. He ovat esiintyneet ja senkin näkee. Heissä on itsevarmuutta ja tanssimisen iloa. Vähän jännitystäkin ehkä - ratti tahtoo pyöriä paikallaan kun sen pitäisi keikkua puolelta toiselle. Ihailen heitä, kiinnitän heti huomioni muutamiin kohtiin, joissa voisin olla avuksi, varovaisesti alan haistella palautteen antoa niiden suuntaan ja kyllä - tämä porukka sietää ohajusta. Päinvastoin. Tämä porukka kaipaa ohjausta. Tämä porukka haluaa kasvaa ja heillä on potentiaali siihen. Mutta tämä porukka haluaa myös hassutella ja olla ottamatta kovin vakavasti. Nuoresta iästään huolimatta (12-14 v) he ovat jo tottuneita ryhmänsä markkinoijia, tapahtumien järjestäjiä.

STREAT

Paljon on vettä virrannut Ivalojoessa sitten viimeisen päivityksen, vaan tästä se alkaa. Ivalo! Kultapiisku ja vuoroin yläasteen sali! Olemme olosuhteiden armoilla pitäneet harjoituksiamme kulloinkin vapaana olevassa tilassa. Hienoissa tiloissa. Kultapiiskun porukka - toistaiseksi emme ole antaneet ryhmälle nimeä joskin semmoisen keksiminen on pian edessä - on tehnyt monenlaista monitaiteista perusharjoitusta: kirjoittanut, piirtänyt, improillut, tanssinut. Ryhmään on tullut pari uutta jäsentä viimeisen kuukauden aikana ja alamme ehkä lähestyä ryhmäytymisen kuherrusvaihetta. Arvioin tilanetta paremmin viikon päästä. Ryhmäkuria alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä - yhteisen työskentelyn tavoite voittaa hösellyksentarpeen.

Ryhmä: Karoliina, Maija, Oona, Silja, Salla, Roosa - tyttöjä! Missä pojat? Teatteri- ja tanssipojat, musiikkipojat? Missä olette? Emme me perään ole huhuilleet, mutta tytöt joskus ääneen ihmettelivät sitä, kenestä pojasta heidän kaveripiirissään olisi mukaan tulijaksi. Kovin montaa ei liennyt ehdolla?!

Kolarin Outoguru - festivaalit 11.-13.12. ovat aihe, josta kyllästymättä keskustelemme jokaisen tapaamisen aikana. Viimeksi jaoin infokirjeet ja odottelen lupalappuja palautettavaksi ensi viikolla. Toivotaan, että vanhemmat sallivat lähdön. Nuoret toivovat, ettei kukaan ainakaan heiltä haluaisi lähteä valvojiksi. Sellaiseenhan olen tietysti vanhemmat kutsunut - parantaa statusta, luo rauhaa vanhempien mieliin tieto, että siellä ylipäänsä on vanhempia mukana jostain. Näin oletan.

Olemme tavanneet noin kahden viikon välein 3-6 tunnin mittaisissa sessioissa. Viimeksi tanssimme aika paljon, etsimme yhteisen koreografian maailmaa, juttuja, joihin jokainen ryhmäläinen voisi sitoutua, katsoimme tanssia livenä ja nauhalta. Siinä se on. Sitä kohti. Kadulle, katuun, katua, katu! STREAT!


keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Ivalo ja Inari käynnistyivät

Syyskuun toisen viikon päätteeksi tapasin kaikki Ivalon yläkoulun oppilaat Outoguru - infon merkeissä. Perjantai - lauantai työpajaan 11.-12.9. saapui kahdeksan rohkeuden rokan syönyttä entistä luovislaista, jotka kiihkeästi kaipasivat näyttelemistä juonen mukaan. Jatkossa yritän toteuttaa heidän toiveensa! 

Ivalolaisten kanssa seuraava tapaaminen on lokakuun 9.-10. päivä eli näin alussa tapaamme noin kerran kuussa. Tuolloin toivon mukaan tulevan myös niiden muutamien oppilaiden, jotka viimeksi kertoivat olevansa estyneitä. Poikia ei liiemmin ovella käynyt! Missä he? 

Inarissa sunnuntain 13.9. pajaan saapui kolme Hopiateatterilaista, joiden kanssa teimme antaumuksellista liike-, kontakti- ja kirjoitus improvisaatiota. Päädyimme pienimuotoisen esittämisen äärelle. Tämä ravitsi sielua ja ruumista! Ohjaukseni upposi pehmeään maastoon. Tämä porukka innoittui kehollisuudesta. Mie heistä!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009


OUTOA, NÄLKÄ – ITSE ASIASSA MAHTAVAA!


Näillä sanoin kommentoivat nuoret taiteidenvälisiä työpajoja, jotka rantautuivat Tenojokilaaksoon heti koulujen hiihtolomien jälkeen 10.-14.3. Minusta sinuun työryhmä: näyttämötaiteilija Katariina Angeria, kuvataidekasvattaja Taina Mannila ja muusikko Katri Puranen johdattivat nuoret kokeilemaan eri ilmaisutapojen yhdistämisen rikkautta. Kouluilla pidetyissä työpajoissa yläkoululaiset ja lukiolaiset tutkivat omaa kehotietoisuuttaan ja itsensä eri puolia kehollisen, äänellisen, kuvallisen ja sanallisen työskentelyn avulla. Tuotoksina syntyi mm. runoja, yhteisiä sekä yksin tehtyjä kuvatutkielmia, kokemuksina kertyi äänimaisemia, kosketuksia ja liikkeellisiä kohtaamisia. 


Inspiraation herättämiseksi työpajatiloja oli muutettu tunnelmaltaan koulun arjesta poikkeaviksi. Välineinä työpajoissa oli instrumentteja, romusoittimia ja erilaisia kuvantekotarvikkeita. Koulupäiviin sisällytettyjen työpajojen lisäksi nuorilla oli mahdollisuus jatkaa työskentelyä ja omien taiteellisten haaveidensa tutkimista ohjaajien pitämissä iltapajoissa Utsjoella, Nuorgamissa ja Karigasniemessä sekä lauantai päivänä Utsjoella.


Ohjaajat ovat aiemmassa työskentelyssään todenneet, että taiteidenvälinen työskentely antaa erikoisen laajat mahdollisuudet kokea ja ymmärtää sekä ilmaista kulloinkin pohdituttavaa ilmiötä. Tutkittaessa esimerkiksi jokea, voidaan aloittaa silminnähtävästä tai korvinkuultavasta havainnosta tai virtauksen ja veden aikaansaamasta kehoaistimuksesta. Havainnoista ja aistimuksista voidaan edetä minkä tahansa ilmaisukanavan kautta toiseen, jolloin kuvan voi soittaa tai tanssia, tanssi voi synnyttää runon ja runo puolestaan tuottaa äänimaiseman. 


Taiteidenväliset työpajat jatkuvat elo – syyskuussa 2009 leirimuodossa Utsjoella ja jäämeren rannalla. Leireillä kohtaavat Länsirajan ja Pohjoisrajan nuoret, kun Muonio-Tornionjokilaakson aiempien työpajojen osallistujat liittyvät Utsjoelta mukaan tuleviin nuoriin. 

Katariina asettuu kesällä 2009 Utsjoelle ylälapin Outogurun säännöllisen toiminnan vetäjäksi. Katariinalta saa lisätietoja ja hänelle voi ilmaista kiinnostuksensa leireistä ja muusta toiminnasta.