torstai 19. marraskuuta 2009

Utsjoella on lokakuusta lähtien toiminut kaksi pajaa, molemmat liikkuvia, tanssivia, toinen nuorten keskiviikkoisin, toinen aikuisten tai iätön - pitäisi sanoa - maanantaisin. Nuorten pajassa on käynyt kaksi tyttöä: Liisa ja Piret. Olemme ehtineet tavata kolme kertaa. Piretin kanssa kahdesti. On aikaista sanoa, mihin suuntaan työskentely tulee kulkemaan, joskin tyttöjen oma koreografia alkoi syntyä eilisessä pajassa. Alun spiraalityöskentely jatkui koreografiankin puolella ja tanssi sai paritanssin piirteitä. Tästä on hyvä jatkaa.

Pienissä porukoissa työskentelystä tulee helposti intensiivistä. Koulun sali ei myöskään ole välttämättä viihtyisin paikka toimia. Ja kun on päivät ja useimmat iltapäivätkin harrastusten puitteissa saman katon alla. Jatkossa lähdemme varmaan salista ja koululta ulos etsimään liikettä ympäristöstä, tekemään tanssia luontoon.

1 kommentti:

  1. Ja täydennyksenä edelliseen:

    Tuntuu hyvältä olla Utsjoella. Pimeydestä huolimatta. Lunta saisi tulla. Joskin sen rinnalla, että on selkeä mieli, lumitekijät ovat toisarvoisia. Tämä Utsjoki. On laittanut minut kovalle. Jo nyt. Heti alkuunsa. Ahdistuin nurkkaan. Onneksi jokin ratkesi. Jokin pieni ja suuri minun ja nuorten väliltä. Jokin jää suli. Juuri nyt kun kaikki jäätää. Uskallan hengittää. Huomenna ja ensi viikolla ehkä enemmän. Vapaammin. Kulkee henki välillämme. Nyt jo väreilee.

    VastaaPoista